Kielloilla kilpaillaan ja rahastetaan laittomasti

 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat huolestuneet erilaisten kieltojen ottamisesta liiketoiminnan ja rahastuksen pohjaksi. Akavalaisen SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen viittaa asiassa kahteen melko uuteen ilmiöön: Yksityiseen pysäköinninvalvontaan ja lisääntyviin työsuhteen kilpailukieltosopimuksiin.

 -          Työsopimusten laittomat kilpailukiellot ovat tietenkin vakavampi asia, mutta pohjimmiltaan molemmat tilanteet ovat samantapaisia: Toinen – vahvempi – osapuoli määrittää pelikentän säännöt itselleen edulliseksi tilanteessa, jossa vääjäämättä syntyy myös kiellon vastaista toimintaa. Ja saattaa päästä rahastamaan asialla.

Esimerkiksi yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu bisneksenä kieltoihin, Häkkinen selittää. Pääsääntö on, että kun pysäköinti ensin jossakin kielletään, voidaan sen jälkeen toimialan logiikan mukaan kiellon vääjäämättä tapahtuvasta rikkomisesta jakaa maksullisia rangaistusmääräyksiä. Homma voi olla hyvä pysäköintitilan haltijan kannalta, mutta vähintäänkin epäselvä monilta muilta osin. Asian laillisuuteen en ota kantaa, mutta tärkeä kysymys on miettiä, mistä kaikesta voi itse asetetun tai pakotetun kiellon perusteella rahastaa, Häkkinen kysyy.

 Työsuhteen kilpailukiellot heikentävät työvoiman liikkuvuutta ja elinkeinoelämän dynamiikkaa

Työsuhteeseen liittyvien kilpailukieltojen osalta on havaittu niitä solmittavan, vaikka laillisia perusteita kilpailukieltoon ei olisikaan. Näin on toimittu myös myynti- ja markkinointialalla. Laittomien kilpailukieltojen äskettäinen esiin nostaminen akavalaisen Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kaupin toimesta on siis aivan oikein, Juha Häkkinen toteaa ja jatkaa kilpailukieltojen lisääntymisellä olevan pahimmillaan raskaita yhteiskunnallisiakin vaikutuksia.

 -          Jos kilpailukiellot voitaisiin rutiininomaisesti lisätä sitovaksi osaksi työsopimusta, vaikeutuisi ensinnäkin normaaliin vapaaseen työelämään liittyvä mahdollisuus työnantajan vaihtamiseen. Toiseksi koko talouselämän dynamiikka työvoiman liikkuvuuden osalta kärsisi, mikä ei voi olla kansantalouden ja koko maan etu. Ja kolmanneksi: Kiellon asettanut osapuoli voisi päästä rahastamaan asettamastaan asiasta; väitetystä sitovasta kiellostahan voi vahvempi antaa periksi, jos toinen osapuoli – työntekijä – suostuu maksamaan asiasta korvausta. Ja työpaikkaa et alun perin edes saa, jollet suostu kilpailukieltoon. Työnantajan vaihtamisestakin voisi tulla rahastusautomaatti.

Järjestöjen kanneoikeus voisi selkeyttää pelisääntöjä

 Ammattiliittojen jäsenillä on onneksi apunaan liittojen kokenut juristineuvonta. Jokainen kilpailukieltojuttu on kuitenkin tutkittava tapauskohtaisesti ja kevytmielisesti kilpailukieltoihin ei voi suhtautua. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna työnantajapuolen kammoksuma järjestöjen kanneoikeus voisi olla ihan paikallaankin. Jokaista kohtuuttomuutta ei tarvitsisi kumota yksittäin oikeudessa vaan tässäkin asiassa voitaisiin saada aikaan suurempia ja terveempiä linjoja.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ on 27 000 myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaisen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Liitto kuuluu Akavaan.

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>