Kuukausittainen arkisto: maaliskuu 2011

Kielloilla kilpaillaan ja rahastetaan laittomasti

 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat huolestuneet erilaisten kieltojen ottamisesta liiketoiminnan ja rahastuksen pohjaksi. Akavalaisen SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen viittaa asiassa kahteen melko uuteen ilmiöön: Yksityiseen pysäköinninvalvontaan ja lisääntyviin työsuhteen kilpailukieltosopimuksiin.

 -          Työsopimusten laittomat kilpailukiellot ovat tietenkin vakavampi asia, mutta pohjimmiltaan molemmat tilanteet ovat samantapaisia: Toinen – vahvempi – osapuoli määrittää pelikentän säännöt itselleen edulliseksi tilanteessa, jossa vääjäämättä syntyy myös kiellon vastaista toimintaa. Ja saattaa päästä rahastamaan asialla.

Esimerkiksi yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu bisneksenä kieltoihin, Häkkinen selittää. Pääsääntö on, että kun pysäköinti ensin jossakin kielletään, voidaan sen jälkeen toimialan logiikan mukaan kiellon vääjäämättä tapahtuvasta rikkomisesta jakaa maksullisia rangaistusmääräyksiä. Homma voi olla hyvä pysäköintitilan haltijan kannalta, mutta vähintäänkin epäselvä monilta muilta osin. Asian laillisuuteen en ota kantaa, mutta tärkeä kysymys on miettiä, mistä kaikesta voi itse asetetun tai pakotetun kiellon perusteella rahastaa, Häkkinen kysyy.

 Työsuhteen kilpailukiellot heikentävät työvoiman liikkuvuutta ja elinkeinoelämän dynamiikkaa

Työsuhteeseen liittyvien kilpailukieltojen osalta on havaittu niitä solmittavan, vaikka laillisia perusteita kilpailukieltoon ei olisikaan. Näin on toimittu myös myynti- ja markkinointialalla. Laittomien kilpailukieltojen äskettäinen esiin nostaminen akavalaisen Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kaupin toimesta on siis aivan oikein, Juha Häkkinen toteaa ja jatkaa kilpailukieltojen lisääntymisellä olevan pahimmillaan raskaita yhteiskunnallisiakin vaikutuksia.

 -          Jos kilpailukiellot voitaisiin rutiininomaisesti lisätä sitovaksi osaksi työsopimusta, vaikeutuisi ensinnäkin normaaliin vapaaseen työelämään liittyvä mahdollisuus työnantajan vaihtamiseen. Toiseksi koko talouselämän dynamiikka työvoiman liikkuvuuden osalta kärsisi, mikä ei voi olla kansantalouden ja koko maan etu. Ja kolmanneksi: Kiellon asettanut osapuoli voisi päästä rahastamaan asettamastaan asiasta; väitetystä sitovasta kiellostahan voi vahvempi antaa periksi, jos toinen osapuoli – työntekijä – suostuu maksamaan asiasta korvausta. Ja työpaikkaa et alun perin edes saa, jollet suostu kilpailukieltoon. Työnantajan vaihtamisestakin voisi tulla rahastusautomaatti.

Järjestöjen kanneoikeus voisi selkeyttää pelisääntöjä

 Ammattiliittojen jäsenillä on onneksi apunaan liittojen kokenut juristineuvonta. Jokainen kilpailukieltojuttu on kuitenkin tutkittava tapauskohtaisesti ja kevytmielisesti kilpailukieltoihin ei voi suhtautua. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna työnantajapuolen kammoksuma järjestöjen kanneoikeus voisi olla ihan paikallaankin. Jokaista kohtuuttomuutta ei tarvitsisi kumota yksittäin oikeudessa vaan tässäkin asiassa voitaisiin saada aikaan suurempia ja terveempiä linjoja.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ on 27 000 myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaisen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Liitto kuuluu Akavaan.

Youngsales-blogi julkaistaan tiistaina 22.3.2011

Youngsales-blogi kertoo tarinoita myynnistä ja markkinoinnista. Kannattaa tutustua. Blogi löytyy osoitteesta www.youngsales.fi/blogi

Kirjoittajien joukossa on tunnettuja alan nuoria osaajia. Blogi liittyy Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n uudistuneeseen nuorisobrändiin.

Millä kasvu turvattaisiin ja uutta kehitettäisiin?

Kovat taloudelliset haasteet odottavat Arkadianmäelle huhtikuussa valittavaa uutta 200 henkilön edustusjoukkuetta. Finanssikriisiä seuranneesta lamasta noustiin ja talous näyttäisi nyt kasvavan mukavasti. Tilanteet kuitenkin muuttuvat nopeasti ja kaikki vaikuttaa kaikkeen globaalissa taloudessa; Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä, Yhdysvaltain kehitys, euroalueen heikot taloudet ja Japani. Epävarmuustekijöitä on joka puolella.

Kun suunnataan katseet hieman pidemmälle, nähdään ne valtavat haasteet jotka joukkuetta odottavat.
Vuosina 1941-1950 Suomessa syntyi keskimäärin lähes 93 000 lasta vuodessa, 1961-1970 (76 500) ja 1971-1990 (63 000). Yhteiskunnan rakenteita peruspalveluineen ylläpitää meillä koko ajan pienenevä joukko ja hoivapalveluja tarvitsevien joukko kasvaa vauhdilla. Julkisen talouden kestävyysvajeen on laskettu olevan 8 miljardin euron luokassa. Toivotaan ettei joukkuehenki repeile. Talouskasvun apuja tarvitaan.

Kasvun yksi keskeisimmistä vetureista, elektroniikkateollisuus yskii. Tällä kerralla kyse ei ole kevätflunssasta. Vaikuttaa keuhkokuumeelta. Monia ison N:n toimintoja on pitkään ulkoistettu Kaakkois-Aasiaan. Vuonna 2001, 41 % Nokian työpaikoista oli Suomessa, 2009 sama luku oli enää 18 %. Konsulttiyritys Tower Watson arvioi viime vuoden loppupuolella, että Suomessa työskentelevä Nokia-insinööri maksaa noin neljän intialaisen insinöörin verran.

Vetureita tarvitaan siis lisää. Tärkeimmässä roolissa tulee edelleen olemaan vienti, sisäisellä vaihdannalla kun emme saa pitkään taiottua eurosta kahta. Ostajan rahat loppuvat jossain vaiheessa. Olisiko palvelujen viennissä mahdollisuuksia? Voitaisiinko vaikka koulutusosaamista tuotteistaa vientiin? Onko mobiilipeli- tai ekoautotuotannossa potentiaalia? Paljon toiveita on ladattu myös ympäristöosaamiseen mm. energiateollisuuden saralla. Brändityöryhmä näki mahdollisuuksia myös matkailussa.

Heikosta kannattavuudesta se Nokian Gummitehdaskin aikanaan ponnisti. Yksi suomalainen vastaa neljää intialaista. Uskotaan siihen. Uskon lisäksi näyttäisi olevan syytä panostaa insinöörien muuntokoulutukseen. Myyntialan töitä olisi tarjolla. Kaikki eivät voi olla tuotekehittäjiä.

Samuli Myllyharju
yhteyspäällikkö
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ